Mitä mittää.
Just tuossa tuumasin, että olen ollut tänään Suomessa tasan vuoden, mutta enpähän olekkaan. Vuosipäivään on vielä kuukausi aikaa. Tänään kuitenkin sulkeutuu taas yksi ympyrä - mun ei tarvi nukkua enää yhtään ainoaa yötä natisevalla rokokoo-sohvalla!
Ostin perjantaina sängyn ja se toimitetaan mulle tänään iltapäivällä kotiinkuljetettuna Askosta. Ennen sänkykaupoille lähtöä olin laskenut nukkumisbudjetin, jonka piti sisältää kaikki sängyt, peitot, tyynyt, petarit, petarisuojat ja muut hilavitkuttimet. Sitten näin edullisimmat sängyt ja totesin että vitut budjetista. Jos jotain olen sängyttömän vuoden aikana oppinut, niin ainakin sen että Ilosaaresta pöllitty retkityyny pilaa niskat, retkipatja selän ja nukkumiseen oikeasti kannattaa panostaa.
Sängyn ostaminen on oikeastaan venynyt näin pitkälle just siksi, etten oo halunnut hankkia opiskelijakämppäviboja tuovaa 120 senttistä runkopatjaa, jonka jouset pongahtavat petarista läpi parissa vuodessa. Halusin ostaa sängyn jossa nukun joka yö niinkuin hotellissa. Sängyttömän vuoden, (siis VUODEN!!!) jälkeen pääsen ensi yönä köllähtämään sänkyyn, josta oon aikaisemmin voinut nähdä vain päiväunia, laskemaan pääni tyynylle joka oikaisee joka ikisen niskanikaman ja kääriytymään untuvatäkkiin, joka on pujotettu laadukkaan puuvillalakanan sisälle. Tää on pelkkää rakkautta.
Koska oon niin onnellinen tästä, niin on ihan varma että jokin menee to
della pahasti pieleen. Mulla on tosi huono tuuri aina kaiken tällaisen suhteen ja mulla on koko ajan fiilis, että mulle tuodaan sieltä väärä sänky liian pienellä petarilla ja päädyn pitkän odotuksen jälkeen kuitenkin pettyneenä kyynelehtimään sohvalla, joka on liian lyhyt edes jalkojen suoristamiseen.
Jotta ensi yö olisi täydellinen, mun piti tietysti siivota kämppä. Moni asia on kesken eikä miellytä silmää, mutta tällasta täällä nyt on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti